tiistai 10. syyskuuta 2013

Piirun verran parempaa pizzaa

tarjoilee salonkikelpoista pizzaa
Vanhassa kaupungissa.




 
Syyskuisena lauantai-iltana
me porvoolaiset olimme vähemmistönä Gabrielissa
ja ilokseni kuuntelin puheensorinasta,
että paikan ovat löytäneet näin syksylläkin turistit.
Ranskaa ja englantia sekottui
porvoolaiseen svenska-suomi-sekametelisoppaan
sujuvasti.
 
Ihana tunnelma omalla kotikylällä!
 
Lista oli muuttunut ja lempparini Pellinki-pizza oli poistunut valikoimasta.
 
Jubilee oli kuitenkin nappivalinta.
Tyysterin posuunkylkeä, rapeaa pekonia, chorizoa, suolakurkkua, chiliä, smetanasinappia, rucolaa, talon tomaattikastiketta ja talon juustosekoitus. 
 
 
Miehen eteen kannettiin Kirkko.
Ilmakuivattua kinkkua, terttutomaatteja, mozzarellaa, tryffeliöljyä, rucolaa,
talon tomaattikastiketta ja talon juustosekoitusta.

 

 
Jubileen kyytipojaksi sopi vallan mainiosti australialainen punkku,
Mies luotti Kirkon kanssa Karhuun.
 
Pizzojen sulattelukierros pimeässä ja autiossa vanhassa kaupungissa riitti
jälkiruoaksi...


2 kommenttia:

  1. Tuolla olen käynyt minäkin ja syönyt ehkä elämäni parasta pizzaa :) Todella hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan! Ehkä maailman parasta! Toinen huippukokemus oli Rooman sijaan Levillä (!!!): poronkäristyspizza. Poronkäristystä, suolakurkkua ja puolukkaa pizzassa. Ja se toimi! Samoin kuin Gabrielin Pellinki: lohta, mätiä, smetanaa ja kananmunaa. Mums!

      Poista