tiistai 2. huhtikuuta 2013

Pärisevää ikkunanpesua

Nonni. Nyt siihen on tultu. Keski-ikään. Minä bloggaan ikkunanpesusta.

En voi keksiä montakaan ikkunanpesua vastenmielisempää asiaa. Sammakot, silittäminen, murtomaahiihto ja einesverilätyt. Niin ja Yön Joutsenlaulu.

Mutta. Olen törmännyt blogistaniassa Kärcherin ikkunanpesimen hypetykseen siinä määrin, että perehdyin asiaan lisää. Jos jossakin on moottori, se on aina perehtymisen arvoinen asia. Kuten sanottua, sytyn kaikelle pärisevälle ja moottoroitu ikkunanpesin kuulostaa lupaavalta. Ja lopulta soitin Miehelle, että tuo tullessaan minulle Kärcher WV 50- ikkunanpesimen.
"No joo-o, MÄ TODELLA HALUAN IKKUNANPESIMEN!"

 
Härrekyyd mikä peli! Hupskeikkaa ja pian on ikkunaimurin säiliö täynnä väljähtyneen pepsimaxin näköistä litkua ja MEIDÄN IKKUNAT KIILTÄÄ! M-E-I-D-Ä-N. (toiset ovat allergisia katkaravuille ja pujoille, mutta minä olen allerginen siivoamiselle. Ja nyt minulla on ikioma ikkunanpesin, jota hehkuta blogissani. Tähän on tultu.)
 
Posti toi kuin tilauksesta tänään jotakin aikasta hienoa minun omaan puolivalmiiseen kirjastooni. Törmäsin netissä sattumalta Vallilan Caj Bremerin suunnittelemaan kankaaseen Porvoonjoki ja kohta minun melkein-valmis-kirjastoni on astetta porvoolaisempi.
 
 
(kuva Vallilainterior.fi)
 
Vielä olisi edessä yksi vastenmielinen homma. Lyhentää ne verhot. Onneksi ompelukoneessa on moottori. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti